tiistai 11. elokuuta 2015

Tästä festarista voi olla aika ylpeä!

Tämän vuotinen BBHF-festari oli toista kertaa kaksipäiväinen. Halusimme ottaa riskin tai testata yleisömme painopistettä jakamalla illat jazz- ja blues-iltaan. Yleisömäärällä mitattuna blues hieman dominoi, mutta ei mitenkään ratkaisevasti.

Illat olivat erilaisia. Perjantai hillitympi mutta selvästi henkisesti tyydyttävä. Jokaiselle esiintyjälle löytyi omat ystävänsä, niin myös siirtolavalla esiintyneelle yllättäjälle Tekramütischille, joka on kaukana mistään jazzista.

Mustikkamäen emäntä ja yhdistyksemme varapuheenjohtaja Anita summasi iltojen eron. Perjaintaina syötiin enemmän kasvisruokaa ja juotiin enemmän viiniä, kun lauantaina meni enemmän makkaraa ja olutta. Perjantaina paikalla oli monia ulkomaalaisia mutta lauantaina vain muutama.

Lauantaina myös satoi hieman, mutta väkeä tuli tasaiseen tahtiin ja ihmiset pistivät tanssiksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin meidän juhlissamme. Aikaisemmin meille on jopa paheksuttu sitä, kun lavan edessä on tanssittu.

Perjantaina vielä yllytimme tanssimaan katsomon takaosassa mutta lauantaina olisi ollut meiltä typerää viedä musiikista hurmaantuneet tanssijat pois esiintyjien edestä. Aikaisempaa korkeampi,60 senttiä korkea lava kyllä mahdollistaa riittävän näkemisen kaikkialta.

Micke Björklöf & Blue Stripin keikka illan päättäjänä jätti hienon jälkimaun pitkäksi aikaa. Siinä ei tanssiessa kastuneet kengät ja rapautuneet lahkeet paljon painaneet.

Yksi harvinainen erityispiirre meillä on: kiitos Arton me jaamme kaikille artisteillemme Hermannin marjaviinipullot, joita koristaa bändin nimellä varustettu Blueberry Hill Festival etiketti. Bändit ovat selvästi arvostaneet elettä ja jakaneet kuviaan ja positiivisia kommenttejaan festaristamme facebookissa. Se tuntuu luonnollisesti hyvältä.

Rivien välistä ja muutenkin saamme lukea olevamme erilainen, sympaattinen ja hyvin järjestetty suositeltava festivaali. Joka vuosi olemme pyrkineet kehittämään asioita ja sellaisia kohteita löytyy varmasti jatkossakin. Lavan lisäksi oli yhtenäinen ruokailupisteemme mielestämme onnistunut ratkaisu. Uudet yhtenäiset penkit ovat myös tulleet jäädäkseen.

Mitä seuraavaksi? Iso yhteinäinen teltta 500 ihmiselle? Kolmepäiväinen festari? Perjantaille iso nimi maakunnallisella lämppärillä, lauantaina pitkä päivä aikaisesta iltapäivästä puolille öin. Sunnuntaina perhejuhla maailman musiikin, kansanmusiikin ja lasten musiikin kera? Mukaan musiikkiaiheisia elokuvia ja muita oheistapahtumia?

Tähän suuntaan olisimme valmiita menemään, jos jossain vaiheessa mukaan lähtisi yhteistyökumppaneita nykyistä huomattavasti enemmän. Tapahtumaa voisi tukea esimerkiksi osallistumalla artistikuluihin, ja saamalla siitä vastineeksi näkyvyyttä. Erinomaista tukea olisi myös se, että paikalliset ihmiset osallistuisivat tapahtumaamme ja toisivat sinne vielä omia toispaikkakuntalaisia vieraitaan. Tähänkin pystymme järjestämään omaa erikoista huomiota.

Julkinen tukemme on suhteessa olematonta verrattuna vastaaviin tapahtumiin muualla. Ilomantsissa ei valitettavasti ole oivallettu millään virallisella tasolla tapahtumamme merkitystä ja sen potentiaalia.

Sekin on turhauttavaa, että tiedotusvälineissä kaikkea mitataan vain kävijämäärillä, Voi olla tapahtumia, joissa voi käydä tuhansia, mutta seuraavana päivänä he eivät muista mitä ovat nähneet tai kuulleet. Meillä väkeä voi olla vähemmän, mutta he poistuvat vaikuttuneina.

Me teemme tätä festaria niille, jotka ovat paikalla, emmekä niille jotka eivät ole. Silti se harmittaa, mitä ihmiset menettävät, sillä se mitä me tarjoamme, on täällä harvinaista herkkua. Tässä ei tosiaan ole kysymys siitä, pitääkö jazzista tai bluesista, vaan että oivaltaa festarimme tarjoavan loistavaa elävää musiikkia ja näillä leveysasteilla ainutlaatuisen kokemuksen.

Kiitos kaikille jotka olette olleet mukana, artistit, yleisö, talkoolaiset ja palkolliset,  yhteistyökumppanit, järjestäjät perheenjäsenineen. Me olemme saaneet aikaiseksi jotain erityislaatuista. Tästä festarista voi olla aika ylpeä!

Kari

perjantai 7. elokuuta 2015

Hurmos Blueberry Hill festarin ekana iltana!

Perjantai-Ilta Maukkulan Mustikkamäellä rakentui hienosti. Ensimmäiset hyvänolon tunteet loihti Mats trion Gypsy Swing sävelet. Seuraava vieras oli Andre Solomko & Vinyl Jam, joka soittii varmaa ja taitavaa Smooth Jazzia laulusolistinaan notkeaääninen Lili Wagner.

Jokaisen vaihdon aikana yleisö yllätettiin joensuulaisen Tekramürisch duon omaperäisellä, naivilla mutta salakavalan älyllisellä musiikilla. Vallan mainio vastapaino vakavailmeisemmän musiikin sekaan.

Mutta seuraavan artistin otti ainakin allekirjoittanut hyvin vakavasti. Tuli monivuotisten haaveiden täyttymys, kun sai kuulla Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien musiikkia elävänä. Sitä esitti parin joukkoon mainiosti sopineiden omien kappaleiden ohella Kalevi Louhivuori Quintet. Ja miten esitti! Aivan vastustamattoman upeasti, jokainen muusikko oli maaginen. Silti haluan Louhivuoren itsensä lisäksi mainita erikseen myös pianisti Mikael Myrskogin rytmisen taituruuden koskettimilla.

Tämä myös osoitti kansainvälistä mainetta nauttivan ammattimiehen asenteen. Yhtä lähes tilaustyönä pyydettyä keikkaa varten hän hankkii tuollaisen tiimin, ajaa 500 km Pohjois-Karjalaan, ajaa yön takaisin, ja lähtee illaksi keikalle Belgiaan! Arvostamme tuollaista!

Tämä musiikillinen kokemus oli järjestäjän palkkapäivä monivuotisesta talkootyöstä musiikillisten kokemusten välittämiseksi niin itselle kuin muille. Jos niitä haalisi vain itselleen, tulisi huomattavasti vaivattomammaksi ja halvemmaksi ajaa vaikka taksilla eri festareille, kuin järjestää niitä itse. Mutta tässä on nyt kyse jostain muusta, jostain sokeaa ja selittämätöntä rakkautta vastaavasta. Kuten järjestävä kollegani Arto sanoi Louhivuoren soiton aikaan: "nyt itkisin jos osaisin". Tästä tässä on kysymys, hyvät ihmiset. Elämyksistä, pienistä suurista iloista.

Harmillista oli että osa yleisöstä alkoi poistua jo ennen hienon laulajan Noora Karppasen bändin taidokasta osuutta. Heillä oli annettavaa ja hyväntuulisuutta riitti, vaikka ilta viileni ja väki väheni. Kiitos loppuun saakka urhoollisesti hoidetusta tyylikkäästä keikasta.

Mielellämme olisimme jakaneet tämän illan kokemuksen suuremmallekin yleisölle, sillä ohjelma olisi totisesti sen sen ansainnut. Yhtään kehumatta voisi sanoa, että se sisälsi harvinaisen kulttuuriteon, josta vain noin reilu 200 ihmistä ovat tietoisia. Saattoi teitä olla enemmänkin, en ole vielä ehtinyt yhdistellä tilastoja.

Yksi suuri kiitos illan onnistumisesta kuuluu myös Valoparta Oy:n kaksikolle Eetulle ja Kuismalle. Jälkimmäinen sai hyvin erilaiset kokoonpanot soimaan hienosti ja Eetu valaisi lavan pyydetyn hillitysti turhia kikkailematta ja loihti myös ympäristöön komeat värit.

Itse lava oli järjestäjien uutta mallia, mutta trussirakenteet valoineen ja äänentoistoineen Valoparran työtä. Iso kiitos myös talkoolaisille tekemästänne pyyteettömästä työstä. Ilman teitä emme tällaisia kykenisi järjestämään, vaan joutuisimme ajelemaan muille paikkakunnille.

Mutta miksi mennä muuanne, kun sitä voi järjestää omalla paikkakunnalla... (tästä aiheesta lisää omassa blogissani: karirissanen.blogspot.fi

Ja huomenna, taitaa olla jo tänään, homma jatkuu Bluesin merkeissä. Lajissaan yhtä hyvään kattaukseen olemme siinäkin tähdänneet. Tervetuloa nauttimaan.

Kari




tiistai 4. elokuuta 2015

"Ainutlaatuinen setti Parkeria ja Gillespieta, jollaista ei kuule edes joka vuosikymmen!"

Viimeinen viikko BBHF festarin on melkoista säätämistä. On "miljoonia" pieniä huomiota vaativia yksityiskohtia, joista kokonaisuuden onnistuminen muodostuu. Ja tapamme mukaan, aika monet asiat hiomme vasta viime hetkellä.

Pienet muutokset tai niiden mahdollisuus tai uhka vaativat omat huomionsa. Ennakkoilmoituksessa olleen artistin vaihtuminen jo valmiiksi pakettitarjouksessa olleeseen lehti-ilmoitukseen vaatii huomiota. Viime hetken puffit, juttuvinkit, julkisuuteen markkinoimaan pääseminen jne. ovat koko ajan mielessä.

Ilmoittautumiset bussiin ja muut tiedustelut ja artistien kanssa kommunikoiminen monella eri tavalla jatkuvat tasaisena loppuun saakka. Mitä musakamoja kukin tuo, mitä talo tarjoaa. Esimerkiksi rumpuja ei ole järkeä vaihtaa joka kokoonpanon jälkeen, vaan varminta on turvautua yksiin. Tänä vuonna meillä on myös paljon muusikoita, joiden soitinten äänet napataan pelkästään mikrofonien välityksellä. Tekniikkamme hoitaa ensimmäistä kertaa maankuulu Valoparta Oy.

Raiderit, backline, sound check, kuka mitä ja milloin. Matkat ,majoitus, maksut. Suurin osa sopimuksistamme on herrasmiessopimuksia, ohareita ei ole tehty puoli eikä toisin. Julisteeseen painetuista nimistä on vain yksi vaihtunut pakottavista syistä.  

Järjestäjät touhuavat pitkää päivää. Itsellä meni viikonloppu täysin BBHF asioihin. Vielä maanantaina vietin puhelimessa ja netissä ainakin 12 tuntia näissä merkeissä. Tiistaina istuin kuorma-auton ratissa ja ystävällisten talkoolaisten Marjon ja Pyryn kanssa täytin kontin lavoilla ja penkeillä. Toisten ystävällisten talkoolaisten, Juhan, Bajron, Markun, Jounin ja Velin kanssa purimme sen. Velin johdolla myös kasasimme festaritelttamme.

Jouni järjestää sähköasiamme, Mari bussikuljetykset, ja Armi ja Jenni ovat olleet Anitan oikeina käsinä. Liisa johtaa järkkäreitä ja ensiavun järjestämistä. Lähes koko ajan touhumme on dokumentoinut Eija.

Ilman kaikkia mainittuja ja monia monia muita talkoolaisia homma ei pyörisi, Siihen ei riittäisi kenenkään voimavarat yksinään. Mutta palkinto niin itselle kuin varmasti muillekin talkoolaisille on te hyvä yleisö. Teitä tarvitaan, että tämä homma pyörii.

Pian olemme valmiit. Keskiviikkona säädämme kaikkea, torstaina saapuu tekniikka ja enolaiset taiteilijat tauluineen. Ja viimein, perjantaina ja lauantaina saapuvat kaikkensa antavat, taitavat ja osaavat muusikkomme.

Tämän suunnittelu aloitettiin jo syyskuussa  ja aina se säätäminen vie kevääseen, vaikka olisi tarkoitus olla valmis lista jo tammikuussa. Ja kun ei ole, kaikki asiat vyöryvät edessä koko kevään ja kesän.

Niin pitkin vuotta tehdyt kuin viime hetken painotuotteet ja ilmoituset ovat Arton heiniä. Talkooväki järkkäreineen ja erinäisine lupa-asioinee ja paikan päällä tehtävät järjestelyineen on Anitan hallussa. Ari on täydentänyt muusikoitten raidereita bäkkärille ja pitää heidät siellä ajantasalla. Muuten muusikoitten buukkaaminen, lipunmyynnin organisointi, tekniikan järjestäminen ja tiedottaminen on ollut pääosin allekirjoittaneet touhuja samoin kuin seremoniamestarina toimiminen.

Tämä on mukavaa, mutta kyllä tämä kaiken ajan vie. Kun on samaan aikaan myös töissä ja harrastaa muitakin juttuja, pitää lisäaikaa napsia yöunista, että ehtii saada jotain aikaiseksi. Mutta tämä on omavalintaista ja vapaaehtoista. Tätä tehdään toki teille, yleisölle, mutta vain siksi, että tuosta hyvästä elävästä musiikista saa samalla nauttia itse niin kovasti.

Tänä vuonna olen itse erityisen innoissani kaikesta, mutta kyllä Kalevi Louhivuori Quintetin tarjoilema harvinainen ja ainutlaatuinen setti Bebop jazzin mestareiden Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien musiikista tulee olemaan tapaus! Tällaista ei näillä seuduilla tai koko Suomessa joka vuosi tai edesjoka vuosikymmen kuule! Tästä tulee kautta aikojen paras festarimme!

Kari Rissanen

lauantai 1. elokuuta 2015

BBHF-festarin sivulavalle tulee taitava Frim-Fram duo

Blueberry Hill festarin sivulava-artisteiksi on saatu hieno duo Helsingistä. Frim-Fram on kitaristi Juki Välipakan ja saksofonisti laulaja Sirpa Suomalainen duo.

He soittavat niin originaaleja kuin cover-klassikoita jazz-, Chicago- ja countyblues-tyyleillä. Bändin quartetti kokoonpano on parhaillaan tekemässä levyä omasta materiaalista.

Välipakka ja Suomalainen ovat työskennelleet yhdessä useissa roots ja blues-kokoonpainoissa ja keikkailleet useilla bluesfestareilla ja jazzklubeilla aina ulkomaita myöten.

Välipakka on valittu Jazzrytmit-lehden kriitikkoäänestyksessä useita kertoja vuoden miessolistiksi.

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Pieni muutos blues ohjelmistoomme

Valitettavasti Rambling Rob Young on joutunut perhesyiden vuoksi perumaan Suomen keikkansa. Etsimme siirtolavalle vastaavaa yhden miehen orkesteria tai muuta mukavaa kokoonpanoa.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Varaa paikkasi Pohjolan Matkan festaribussiimme!

Festaribussinamme toimii entiseen tapaan Pohjolan Matka. Bussi lähteen Joensuun Siltakadun matkailupysäkiltä kello 17. Pysäkki on torin varrella noin Iso Myyn liikekeskusta vastapäätä.

Bussi koukkaa matkalla rauta-tieaseman kautta ja ajaa Niinivaarantien kautta Ilomantsintielle. Siltä se tekee lenkin Heinävaarantien kautta. Auton voi pysäyttää missä vain, mieluummin ennakkoon sovitussa paikassa,
Edestakainen matka maksaa 15 euroa, joka maksetaan käteisellä bussissa rahastajalle toimivalle henkilölle. Häneltä voi ostaa myös valmiiksi festivaalilipun käteisellä ellei ole sitä aiemmin tehnyt. Yhden päivän lippu maksaa 20 euroa ja kaksipäiväinen 34 euroa.

Paluukyyti lähtee tänä vuonna ainakin perjantaina jazz iltana aiempia vuosia aiemmin, eli noin 30 minuuttia viimeisen esiintyjän lopettettua, arviolta noin noin puoli yhden maissa. Lauantaina paluu voi olla hieman myöhäisempi, kello 01.00-01.30 välillä. Lauantaina pyritään järjestämään jamit ja kuulostelemme matkailijoiden mielipiteitä lähtöaikataulusta.

Ne, jotka ajavat vain yhden sivun tai nousevat kyytiin Koverosta tai lähempää (ja matkustavat edestakaisen matkan) maksavat 10 euroa.
Myös yhteistyökumppaniemme työntekijöitä tai heidän asiakkaitaan, joille on luvattu ilmainen matka yhteistyökumppanimme maksamaa tukea vastaan, pyydetään ilmoittautumaan, jos he käyttävät järjestämäämme bussikuljetusta.

Paikan varaaminen on tärkeää siksi, että tiedämme pärjäämmekö yhdellä vai tarvitataanko kaksi autoa. Varauksen voi tehdä osoitteeseen kari@bbhf.fi, (kerro mistä lähdet, monta henkeä, ja jätä yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero), tai soita 050 358 5061 / Kari.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Festari valmistautuu loppukiriin

Jälleen sitä saa havahtua, että on enää kolme viikkoa ja päivä Blueberry Hill festarin avaukseen! Kun meidän järjestäjienkin elämää mahtuu paljon muutakin kuin tämä viipale kolmannen sektorin toimintaa, tuntuu koko ajan siltä, kuin sitä kulkisi yhden askeleen itsensä perässä.

Aivan liian monet asiat jäävät aivan liian myöhäiseksi. Niin kätevä kuin tämä netti onkin näissä markkinointitehtävissä, ei tänne järjesty aikaa tulla mitenkään säännöllisesti. Ja jos joskus on aikaa, ei välttämättä ole energiaa sanoa mitään järkevää. Mutta joskus se aika on vain otettava.

Kuten nyt, Botaniassa illalla kuullun Rinneradion konsertin jälkeen. Kirjoitin ensin "piiskauskirjeen" meille itsellemme, hallituksen jäsenille, sitten yhteyskirjeen teknisistä ja aikataulullisista asioista artisteillemme sekä Valoparta Oy:lle joka hoitaa tänä vuonna tekniikkamme.

Äsken sain lisättyä tekstiä Blueberry Hill Festival -facebook sivulle, ja nyt kello viisi aamulla olen tämän blogitekstin kimpussa. Joskushan se on tehtävä. Lintujen laulu kuuluu ikkunoiden läpi ja hedelmäsalaatti ja Mokkamaan ranskalainen King Creole kahvi pitävät yllä hyvää energiatasoa.

Banderollimme on tulollaan kyllä, niin Ilomantsiin kuin Joensuuhun, vaikka näyttää että Ilosaarirock-viikon markkina-arvo tällä kertaa missataankin. Julisteet ovat ilmestyneet katukuvaan viime viikon ja tämän viikon alun aikana. Viimeisimmät ilmoituksemme ovat ilmestyneet niin Popkatu esitteessä kuin Karjalaisen Rokit liitteessä.

Meidän festarimme tekee täällä tuloaan, ja me luotamme, että tekin olette tulollanne. Me luotamme olemassaoloonne ja me luotamme artisteihimme ja ohjelmaamme. Ja tällä kertaa me tarjoamme tätä herkkua kahden päivän ajan.

Järjestämme entiseen tapaan edestakaisen linja-autokuljetuksen Joensuusta Ilomantsiin molemmille päiville, että pääsisit tulemaan mahdollisimman helposti ja edullisesti mukaan. Muistathan ilmoittautua!

Paras ja ainut palkkio itselle tästä työstä on paikalla oleva yleisö ja tilaisuus kuulla elävänä loistavaa musiikkia mukavatunnelmaisessa tapahtumassa. Sellainen BBHF on, sellaisia me olemme, eivät ne turhaan kehu.

Kari


torstai 23. huhtikuuta 2015

BBHF 2015 esiintyjät on nyt julkaistu!

Kansalaiset! Meillä on ilo ilmoittaa seitsemättä kertaa järjestettävän Blueberry Hill Jazz & Blues Festival 2015 artistit. Ilmoitan myös, että olemme tosi tyytyväisiä saaliiseemme!

Kuten varmaan jo tiedätte, festari on tänä vuonna kaksipäiväinen. Perjantaina 7. elokuuta herkuttelemma Jazz-musiikista ja lauantaina 8. elokuuta ahmimme Bluesin säveliä.

Meillä järjestäjillä on ollut jo monivuotinen haave tuoda yleisöllemme Jazzin suurimpien legendojen musiikkia. Nämä legendat ovat tietysti Bebop Jazzin kuninkaalliset saksofonisti Charlie Parker ja trumpetisti Dizzy Gillespie.

Tämän jazz-unemme toteuttaa Kalevi Louhivuori Quintet. Kysyttäessä kiinnostusta ja mahdollisuutta saada hänet festarillemme hän vastasi:
"Dizzyn sekä Parkerin musiikki on myös hyvin lähellä sydäntäni, mikä on tärkeää autenttisen konsertin järjestämiseksi. Lyhyesti sanottuna olen kiinnostunut."

Trumpetisti Louhivuori on keskeisimpiä nuoren polven jazzmuusikoita Suomessa ja tunnettu myös maailmalla. Parkerin ja Gillespien kekseisen tuotannon lisäksi kvintetti soittaa myös Louhivuoren omaa tuotantoa.

Bluespäivän vetonaulamme on Micke Björklöf & Blue Strip, joka on julkaissut juuri kuudennen levynsä. Maaliskuussa pidetyssä Finnish Blues Awards -gaalassa yhtye valittiin vuoden yhtyeeksi!

Helmikuussa omin silmin ja korvin Helsingissä Juttutuvan lavalla koettuna bändi toimi livenä erittäin hyvin ja miellytti muitakin kuin bluespuritaaneja.

Muita esiintyjiämme perjantaina ovat Noora Karppanen Band, joka tulkitsee tuoren sovituksin melodisia jazzklassikoita. Nooran laulutaidot todettiin jo viime vuotisella festarillamme ja Koli Jazzissa North River Ensemblen solistina ja halusimme pyytää hänet uudestaan, mutta entistä enemmän laulun ehdoilla.

Joensuulainen gypsy jazzia soittava Mats trio jatkaa Django Reinhardtin musiikin linjoilla, jota Amerikassa nimeä tekevä Olli Soikkeli on festarillamme jo ansiokkaasti tehnyt tutuksi.

Jazz-illan yllätysvetona toimii siirtolavalla vaihtojen aikana soittava  Toppo Koposen ja Jukka Hyrkäksen duo Tekramütisch, joka tahdon kutsua henkiseksi jazziksi, joka avartaa musiikillista ajattelua yhtä lailla kuin ajatuksia musiikista.

Blues-iltaa tähdittää pitkänlinjan kitaristi ja muusikko Jarkka Rissanen Tonal Box Trio. Tuuballa maustettu trio tekee roots-musiikista mainioita tulkintoja yleisön nautittavaksi.

Joensuulaisen Heavy Tikkasen luotsaama kuusihenkinen Sinner's Soul tuo festarille iloisen energistä roots-musiikkia, bluesia, rhythm & bluesia, soulia ja New Orleans -rythmejä.

Siirtolavamuusikkomme tulee britteinsaarilta, Suomessakin asunut Rambling Rob Young, joka esittää mestarillisesti peltikitaralla eli National tricone resonator kitaralla itseään säestäen Delta-bluesin klassikoita.

Lisäksi pyrimme järjestämään päiväohjelmaa lauantaiksi, ja toivomme, että mahdollisimman moni saapuisi festarillemme molempina päivinä. Tästä tulee hieno festivaali!

Järjestämme linja-autokuljetuksen Joensuusta entiseen malliin kumpanakin iltana. Neuvottelemme edullisista ryhmämajoitustiloista eri ilomantsilaisten majoitusliikkeiden kanssa ja luonnollisesti edulliset teltta- ja asuntoautopaikat ovat käytettävissänne alueellamme.

Seuraa tiedotustamme täällä ja facebookissa Blueberry Hill Festival -sivulta!

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Järjestämme konserttimatkan maailmanluokan kitaristi Olli Soikkelin konserttiin!

Blueberry Hill Festival yhdistys järjestää konserttimatkan Ilomantsista Joensuuhun konsalle perjantaina 27. maaliskuuta. Hyvät paikat salista on jo varattu! Ja bussi tilattu!




Tarjoamme erinomaisen tilaisuuden nauttia erinomaisesta musiikista ja hauskasta matkasta lyhyine jälkilöylyineen Surakan baarissa. Innostukaa, kootkaa oma pieni ryhmä, ja lähtekää mukaan, niin järjestämme näitä pieniä iloja jatkossa lisää!

Kitaristi Olli Soikkeli ja viulusti Jason Anick ovat 50% Yhdysvalloissa vaikuttavaa Rhythm Future Quartet orkesteria, ja Suomen kiertueella heitä täydentävät kitaristi Tomi Kettunen ja kontrabasisti Teemu Åkerblom, eli samat kaverit jotka soittivat Ollin kanssa myös hurmoksellisen keikan Blueberry Hill Festivaalilla 2013. Luvassa on jotain hyvin ainutlaatuista, kannattaa lähteä mukaan!

Kyyti Ilomantsista lähtee pe 27.3. klo 17.30 linja-autoasemalta. Konsertti alkaa klo 19 ja kestänee vähintäänkin tunnin. 20.30-22.00 olemme varanneet tilan Surakan baarista jälkilöylyille. Sieltä saa myös syötävää, ja ruuat voi tilata tarvittaessa valmiiksi, jos tilaus tehdään kootusti vähintäänkin viikkoa ennen. Ruokalista löytyy www.surakanbaari.fi Voisimme tehdä vaikka isomman ennakkotilauksen Surakoista 2: tai 4: kuopaisulla. Juomat joudutaan hakemaan itse kukin tiskiltä.

Lippuja konserttimatkalle myydään käteisellä Ilomantsin Optiikassa. Tai ilmoittaudu hallituksemme jäsenelle ja matkatilille. Jos matka ei toteutuisi, koska ilmoittautuneita on alle 20 henkilöä, palautamme rahat jo ennen konserttipäivää.

Mutta toivottavasti tämä loistava konsertti saadaan jaettua mahdollisimman monen ihmisen kanssa!

3.2.2015
Kari Rissanen,
tiedustelut: 050 350 5061, kari@bbhf.fi
tai arto@bbhf.fi, 0400 195 050

Rhythm Future Quartet nyt ensi kertaa Suomessa!!
Rhythm Future Quartetin keulahahmoja, Jason Anickia ja Olli Soikkelia pidetään yleisesti Gypsy Jazzin nousevina tähtinä maailmalla. Wall Street Journal on kirjoittanut, “Soikkeli on mukaansatempaava Suomalainen kitaristi, jonka soitossa yhdistyy hämmästyttävä nopeus, taidokkuus ja sielu tavalla, joka on omiaan liittämään hänet yhdeksi arvokkaimmista Django Reinhardtin perinteen jatkajista.” Boston Globe on puolestaan julistanut palkitusta säveltäjästä ja viulistista Jason Anickista, “Anickin sävellyksellinen kieli on yhtälailla selväpiirteistä, kuin hänen virtuoottinen soittonsakin.”
Jason Anick - viulu
Olli Soikkeli - kitara
Tomi Kettunen - kitara
Teemu Åkerblom - kontrabasso
20.03 Konservatorion sali, Tornio
21.03 Korundi, Rovaniemi
22.03 TBA, Rovaniemi
23.03 Juttutupa, Helsinki
24.03 Turun Musiikkiopisto, Turku
25.3 Harjulinna, Parikkala
26.3 Hannikaisen Sali, Nurmes
27.3 Konservatorion Sali, Joensuu
28.3 Lahden Pikkuteatteri, Lahti
29.3 Pjazza, Helsinki